Heippa! Kiva taas nähdä pitkästä aikaa. Laiskuus iski, mutta nyt otin itteäni niskasta kiinni. No ei.. oikeesti en vaan jaksa kattoo thaihassunhauskaa komediaa, kun telkkari on vallattu. Jes joo. mutta alla kuvapäivitys teksteineen. Nauttikaa. Ja tää on nyt sit se tilanne päivitys. Siistii kun ei oo kouluu, tavallaan. Tai siis nythän joutuu keksimään ajankulua töiden jälkeen. Se onkin osottautunut yllättävän vaikeeks. Tietty voishan sitä mennä baariin, mutku mutku.. sit on ikävä herää töihin.. Muutenki ne alkaa olla tylsii, eli alan varmaan tulla vanhaks ja sit se kun tulee krapula. Keskiviikkosin on kyl bilis, et sillon joutuu. Tää kausi on mennyt vähän huonommin.. Ei varmaan voiteta. Kävin pelaamassa koristakin ekaa kertaa 15 vuoteen, ja sain pallon sormeen ja nyt se näyttää ihan nykäsen mepalta. Eli se siitä, nyt ei voi ees kitaraa soittaa. Oon vähän miettiny kirjakerhoja ja lemmikkihiiren hankkimista, mut en tiiä. Töissä on muuten ihan kivaa edelleen, vaikka siellä onkin saksalaisia ja ruotsalainen. No voihan niilläkin leikkiä, tai matkia. Se yks alkaa varmaan pikkuhiljaa olee kypsä kun vastaan kaikkiin sen kysymyksiin englanniksi paksulla saksa-aksentilla. Se varmaan alkaa pikkuhiljaa tajuu, et mä en oikeesti puhu sillee. En tiiä se, ei kyl oo mikään ruudinkeksijä, ei sil et ite olisin, mut jos otettas kisa, ni varmasti keksisin pyörän sitä ennen, siis jos sitä ei ois viel keksitty. Ei mut oikeesti, se on kyl aika hoopo. Sitä on niin vaikee kuvaa tekstillä, et taidan vaan tyytyä tekemään imitaatiot Suomessa juhannuskaljojen jälkeen. Nojoomut. Kiva tulla kohta Suomeen, käymään. Mooooi.

Hua Lamphongin juna-asemalla odottelin Nong Khain junaa kohti Laosia

Liekit toimiston ikkunasta

 

Central Worldin ZEN palon jälkeen

CWn surullinen yleisnäkymä

Saksalaisturisti Emporiumissa. Huomaa perusvarustus: sukat&sandaalit, maastosortsit tiukasti sidottu, ettei putoa, safaripaita, ja boonus tupla vyölaukku (laske remmit oikean pakaran yläpuolella)

The man of the office ja zhe german keyboard